Järjestämme STEAM in Oulu-seminaarin to 20.5.2021 klo 8.30-16.00. Seminaarissa osallistujat kuulevat koulujemme ja yhteistyökumppaneidemme puheenvuoroja tähän asti kuljetusta matkasta sekä tulevaisuuden näkymiä. Pääpuhujana seminaarissa on tulevaisuustutkija Perttu Pölönen. Seminaarin tarkemman ohjelman löydät täältä. Seminaari järjestetään Teamsin välityksellä ja siihen on 280 paikkaa. Ilmoittautuminen täällä.
Vuosi 2020 on lähtenyt liikkeelle täydellä höyryllä.
Olimme tammi-helmikuun vaihteessa STEAM-porukalla esittelemässä toimintaa OPI-päivillä. Alla olevassa kuvassa on murto-osa meidän ständillä olleista aktiiveista. Kiinnostusta riitti mukavasti ja monta hyvää keskustelua saimme käydä. Kiitos kaikille mukana olleille!
Kuvassa ylhäällä: Riina Piipponen, Paula Vorne, Arto Niva ja Sanna Mäkelä
Kuten varmasti aikaisemmista kirjoituksista ja videoista ilmenee on Oulun Yliopiston FabLabilla ollut tärkeä rooli STEAM-täydennyskoulutuksissa. Koko ajan olemme käyneet myös keskustelua Kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa ja monenlaisia yhteyksiä on sinne suuntaan.
Viime viikolla meillä oli erittäin hyvä kokous yliopistolla. Tässä vaiheessa en halua paljastaa liikaa, mutta yhteistyökuviot kasvatustieteentekijöiden kanssa tiivistyvät.
Jari Laru avaamassa STEAM määrittelyä
Ouluun avattiin maanantaina BusinessAsema ja uusi FabLab, joka on myös opettajien ja oppilasryhmien käytettävissä.
Mikäli kiinnostuit, kannattaa olla suoraan yhteydessä Sari Moilaseen tai Jari Uusitaloon. Sähköpostilla tavoitat heidät parhaiten:etunimi.sukunimi@nullbusinessoulu.com
Pääsin eilen kertomaan meidän STEAM-yhteisöstämme ITK:n webinaarissa ja sen tallenne julkaistiin tänä aamuna.
Oulussa koulutettiin peruskoulun opettajia digitaalisen valmistamisen opettamiseen. Tässä kuusi oppilasta todistuksineen ja kouluttajat Kati Pitkänen ja Ivan Sánchez Milara.
STEAM-kasvatus käyttää luonnontieteitä, tekniikkaa, taidetta ja kädentaitoja lähestymistapoina oppilaiden itseohjautuvuuden, vuorovaikutustaitojen ja kriittisen ajattelun opettamiseen. Tavoitteena on kasvattaa sinnikkäitä, vastuuntuntoisia, yhteistyökykyisiä ja rohkeita ongelmanratkaisijoita.
Oulussa kehitteillä olevan peruskoulun STEAM-opinpolun neljä osa-aluetta ovat askartelu ja rakentelu, tutkiminen ja innovointi, koodaus ja ohjelmointi sekä digitaalinen valmistaminen. Näistä teemoista ja niihin liittyvästä pedagogiikasta järjestettiin “Digitaalinen valmistaminen kouluissa” -koulutus kahdelletoista peruskoulun opettajalle Oulun yliopiston FabLabissä lukuvuonna 2018-2019.
Ivan Sánchez Milara esittelee laserleikkurin mahdollisuuksia toisella koulutuskerralla.
Kouluttajat Kati Pitkänen ja Ivan Sanchez Milara johdattelivat meitä opettajia kuuden koulutuspäivän aikana 2D- ja 3D-suunnitteluun, elektroniikkaan ja ohjelmointiin. Digitaalisen valmistamisen prosesseista opettelimme vinyyli- ja laserleikkausta sekä 3D-tulostamista. Tekniikoiden ohella vähintään yhtä merkittävä osuus koulutuksesta oli kuitenkin maker-kulttuuriin perehtyminen ja opettajuuden muutoksen omakohtainen kokemus. Meistä siis koulutettiin luovaa suunnittelu-, valmistus- ja ongelmanratkaisutyötä ohjaavia STEAM-opettajia.
Kolmannen koulutuspäivän tehtävänä oli suunnitella arkityötä helpottava apuväline. Käsityönopettaja Riina Piipponen suunnitteli monitoimivyön, jonka 3D-tulostetun soljen nahkaremmiin voisi ripustaa esimerkiksi sakset.
Mistä tällaisen myyttisen STEAM-opettajan sitten tunnistaa? STEAM-opettajan työkalupakista löytyy viivain, sakset ja maalarinteippi, ehkä myös yleismittari. Hänen läppärinsä tehtäväpalkissa on auki ohjelmat 3D-suunnitteluun ja vektorointiin. Todennäköisesti STEAM-opettajan tavoittaa jostain 3D-tulostimen ja laserleikkurin väliltä, tai jakamassa projekti-ideaansa kollegalle. Suuren osan ajastaan hän kuitenkin esittää oppilailleen oppimista ruokkivia kysymyksiä: “Miten sinä ratkaisisit tämän ongelman? Olisiko joku muu kiinnitysmenetelmä pitänyt tämän telineen paremmin seinällä? Mitähän fysiikan lakia tämän sinun kastelupumppuviritelmäsi olisi pitänyt noudattaa?”
STEAM-opettajia on kuitenkin aivan yhtä monenlaisia kuin meitä opettajia ylipäätään. Oulun kaupungin STEAM-hankkeen ensimmäisen vaiheen koulutuksiin osallistui mm. luokanopettajia, käsityönopettajia, luonnontieteiden opettajia ja TVT-opettajia. Opettajien taitotaso lähtötilanteessa oli vaihteleva ja osa opeteltavista asioista oli kaikille uusia. Keskeistä koulutuksessa oli uuden kokeileminen ja sen jälkeen opitun taidon testaaminen omassa opetuksessa. Tavoitteena oli tunne siitä, että uskaltaa ottaa uuden tekniikan opetusvalikoimaan, vaikka ei osaakaan sitä täydellisesti.
Neljännellä koulutuskerralla tutustuimme elektroniikkaan ja virtapiireihin. Tässä on hedelmistä, foliopaloista ja kellosta rakennetut pianon koskettimet, joita koskettamalla yhdistyy virtapiiri, josta lähtevän signaalin mikrokontrolleri muuntaa kaiuttimesta kuultavaksi ääneksi.
Mitä STEAM-opettaminen ja opinpolku valmistuttuaan sitten tuo koulujen arkeen? Ainakin mahdollisuuksia opettajien väliseen yhteistyöhön ja työkaluja monialaisten oppimiskokonaisuuksien muodostamiseen. Monilla kouluilla on jo rakennettu kaikkien käytössä olevia tiloja rakenteluun ja valmistamiseen. Erityisopetuksen näkökulmasta näen tämän yhtenä mahdollisuutena tarjota onnistumisen kokemuksia niille, joiden vahvuudet eivät näy koevastauksissa.
Koulutukseen osallistunut käsityönopettaja Riina Piipponen ei tunnista esiinnoussutta uhkakuvaa siitä, että STEAM:n myötä kaikista opettajista tulee käsityönopettajia. Hän kokee, että luovuuden ja käsillä tekemisen löytäminen ruokkii kiinnostusta käsitöihin muutenkin. Itse yläkoulun opettajana ajattelen, että samalla tavalla, kuten kaikki peruskoulun opettajat ovat vastuussa äidinkielen sekä tieto- ja viestintäteknologian taitojen opetuksesta, kaikki ovat oman työnsä puitteissa vastuussa myös kädentaitojen opetuksesta.
Kouluttaja Kati Pitkänen esitteli viimeisellä kokoontumiskerralla Tanskassa käytetyn mallin oppimis- ja valmistusprosessin arviointiin.
Ja vielä se vastaus otsikon kysymykseen: minulle peruskoulun STEAM-opetus on nykymaailmassa vaadittavien arkisten ongelmaratkaisu- ja yhteistyötaitojen opettamista. STEAM on monialaisia oppimiskokonaisuuksia, joissa oppii oppiainesisältöjen lisäksi laaja-alaisia taitoja. STEAM on sitä, että oppilaat oppivat oma-aloitteisesti etsimään tietoa, suunnittelemaan, valmistamaan ja oppimaan tekemästään – yhdessä.
Kiitos tästä lukuvuodesta! Työstetään ideoita, pedagogiikkaa ja materiaaleja lisää kesän jälkeen! terveisin, Miia Immonen
Oulussa on tehty paljon töitä STEAMin parissa ja tällä viikolla ITK:ssa tuon työn hedelmiä esiteltiin työpajassa ja esityssalissa.
Keskiviikkona höyrykonetta käynnisteltiin kello 10 salissa 36. Työpajan tarkempi kuvaus löytyy linkin takaa.
Aika meni kuin siivillä kun pajaan osallistujat pääsivät kokemaan STEAMin kädet savessa. Paljon hienoja töitä nähtiin. Todettiin myös se, että matkahan tässä on se tärkein juttu. Liikaa ei kannata tuijottaa lopullista tulosta, vaan sitä mitä kaikkea prosessin aikana opittiin.
Perjantaina iltapäivällä minulla oli ilo päästä seuraamaan Yli-Iin koulun Emilia Hiltusen ja Ville Sillanpään esitystä heidän matkastaan STEAMin parissa. Tarkempi kuvaus linkin takana.
Ville Sillanpää ja Emilia Hiltunen ITK:ssa oman esityksen jälkeen
Paljon työsarkaa STEAMin parissa on edessä ja erityisesti yläkoulun lukujärjestykseen sen sovittaminen ei ole läpihuutojuttu. Se ei tarkoita, etteikö se olisi tehtävissä. Asiasta olen joitakin hyviä avauksia kuullut tuoreeltaan ja jään innolla odottamaan niiden jalkautumista elokuussa.
Kannattaa seurata kirjoittelua ja sosiaalista mediaa. Merkinnällä #steaminoulu löytyy paljon postauksia Instagramissa ja Twitterissä.Osa kouluista availee omia kanaviaan, esimerkiksi @yli_iin_varkkaamo ihan tuoreeltaan. Myös Ylikiimingin ja Rajakylän kouluilla löytyy hyviä teemaan sopivia kuvia Instasta. Saattaa sieltä muiltakin löytyä:)
STEAM on osoittautunut varsinaiseksi runsaudensarveksi. Hyvin nopeasti löytyy yhteys yrittäjyyskasvatukseen. Kiertotalous ja kestävä kehitys sopivat myös todella hyvin toimintaan. Olemme päässeet todistamaan hyvinvointia lisääviä vaikutuksia, esimerkiksi syrjäytymistä ehkäisevänä toimintamallina. Se innostaa monenlaisia oppilaita ja motivoi usein myös niitä, jotka eivät löydä perinteisestä koulun toiminnasta tarpeeksi tarttumapintaa. Avasin näitä asioita hieman viime kirjoituksessa.
Jos mielenkiinto heräsi tai tuli mieleen kysymyksiä, ole rohkeasti yhteydessä. Allekirjoittaneelta ja pilottikoulujen rehtoreilta saat lisätietoa ja kylässäkin saa tulla käymään.
Paljon on ehtinyt taas tapahtua. Opettajien työpajat jatkuivat tammikuussa ja viime viikolla oli taas hyvää keskustelua ja paljon hienoa työskentelyä Oulun Yliopiston Fab Labissa. Uusimmat kuulumiset löytyvät sosiaalisesta mediasta lähinnä Instagramin ja Twitterin puolelta merkinnällä #steaminoulu.
STEAM-opettajan työArviontityökalu?
Vuosi 2019 saatiin hienosti käyntiin Yli-Iin Learning Studion avajaisissa tammikuun puolessa välissä. Iltapäivän osuutena olivat STEAM-messut ja teema vilahteli päivän mittaan monessa paikassa. Paljon hienoja juttuja oli näytteillä ja oli mukava päästä tutustumaan Learning Studioon.
Mukana oli monta hyvää puhujaa ja kuulimme innostavia puheenvuoroja. Parhain oli ehdottomasti koulun entisen oppilaan kasvutarina. Verneri Karvonen kertoi miten STEAM-henkinen tekeminen ja oppiminen innosti ja sai miettimään tulevaisuuden näkymiä ihan uudella tavalla. STEAMin toiminnallisella tekemisellä on hyvinvointia lisääviä vaikutuksia ja se auttaa ehkäisemään syrjäytymistä.
Värkkäämön puolella oli myös monenlaista näytillä. Erityisen hienoa oli nähdä Ylikiimingin koulun messuständi ja päästä juttelemaan Armi Jokitalon kanssa designista ja miten sitä voi opettaa koulussa. Näin päästään laajentamaan STEAMiä luontevasti yrittäjyyskasvatuksen puolelle. Meillä on asioita hautumassa.
Kiitos Yli-Iin väki ja kaikki osallistuneet. Todella hieno ja inspiroiva päivä!
Pidimme viime perjantaina STEAM-ohjausryhmän kokouksen Oulun Normaalikoululla. Käydessämme läpi kuulumisia oli upeaa huomata se into, jolla tätä kehittämistyötä tehdään. Pääsimme hieman katsomaan myös mitä Norssilla on meneillään.
Norssin kierroksella
Kannattaa seurata julkaisuja ja tulla webinaariin kuulolle ensi tiistaina 26.2. klo 14.00. Allekirjoittanut kertoo puolessa tunnissa lisää ja raottaa samalla mitä on luvassa ITK:n työpajassa keskiviikkona 20. maaliskuuta. Kannattaa ilmoittautua!
