Rakas pohjoinen naapurikoulumme Pateniemi on ottamassa vakaita askelia kohti STEAM-tulevaisuutta. Pateniemen koulu on koulumme mentor-koulu SteamInOulu-verkostossa. Lisäksi he ovat mukana Innokas-verkoston Innovatiivinen koulu -hankkeessa.
On ollut mielenkiintoista olla seuraamassa pedagogisesti varsin valveutuneen koulun taivalta näissä hankkeissa. Eilen olimme Essi Vuopalan kanssa pohjustamassa heidän YS-aikaansa, jonka teemana oli tuleva VALO-MOK. Tässä monialaisessa kokonaisuudessa koko koulun on tarkoitus tehdä STEAM-projekti oppilaille.
Keräsimme Essin kanssa mielestämme keskeiset asiat esitykseemme sekä paljon hienoja STEAM-esimerkkejä eri puolelta Suomea. Pääset tutustumaan diasarjaamme tästä.
Meidän näkemyksemme mukaan STEAM-toiminnassa on kyse oppimiskokonaisuudessa, jossa ainakin opiskellaan yhteisöllisesti, tehdään käsillä (learning by doing), eheytetään eri oppiaineita laajemmaksi oppimiskokonaisuudeksi ja hyödynnetään teknologiaa. On hyvä huomioida, että hyödynnettävän teknologian ei täydy olla huipputeknologiaa eli tietokoneita, 3d-tulostimia tai laserleikkureita vaan kyseessä hyvinkin voi olla esim. kolmio- tai putkirakenne. Tämän havainnollistamiseksi järjestimmekin pienen kilpailun, jossa henkilökunnan piti rakentaa luokka-asteittain mahdollisimman korkea omina jaloin seisova torni hyödyntäen 100cm aaltopahvia ja 51cm teippiä. Ryhmillä oli käytössään ainoastaan yksi teknologinen vempain – sakset.
Äärimmäisen innostuneen ja KORKEAtasoisen kilpailun voittajatorni oli korkeudeltaan n.3m. Meille jäi sellainen tunne, että tästä tulee vielä jotain suurta, jopa suurempaa kuin kolmimetrinen torni. Hienoa Pateniemi!
Vuosi 2020 on lähtenyt liikkeelle täydellä höyryllä.
Olimme tammi-helmikuun vaihteessa STEAM-porukalla esittelemässä toimintaa OPI-päivillä. Alla olevassa kuvassa on murto-osa meidän ständillä olleista aktiiveista. Kiinnostusta riitti mukavasti ja monta hyvää keskustelua saimme käydä. Kiitos kaikille mukana olleille!
Kuvassa ylhäällä: Riina Piipponen, Paula Vorne, Arto Niva ja Sanna Mäkelä
Kuten varmasti aikaisemmista kirjoituksista ja videoista ilmenee on Oulun Yliopiston FabLabilla ollut tärkeä rooli STEAM-täydennyskoulutuksissa. Koko ajan olemme käyneet myös keskustelua Kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa ja monenlaisia yhteyksiä on sinne suuntaan.
Viime viikolla meillä oli erittäin hyvä kokous yliopistolla. Tässä vaiheessa en halua paljastaa liikaa, mutta yhteistyökuviot kasvatustieteentekijöiden kanssa tiivistyvät.
Jari Laru avaamassa STEAM määrittelyä
Ouluun avattiin maanantaina BusinessAsema ja uusi FabLab, joka on myös opettajien ja oppilasryhmien käytettävissä.
Mikäli kiinnostuit, kannattaa olla suoraan yhteydessä Sari Moilaseen tai Jari Uusitaloon. Sähköpostilla tavoitat heidät parhaiten:etunimi.sukunimi@nullbusinessoulu.com
Pääsin eilen kertomaan meidän STEAM-yhteisöstämme ITK:n webinaarissa ja sen tallenne julkaistiin tänä aamuna.
Kävimme marraskuun lopussa tutustumassa tanskalaiseen Maker-kulttuuriin ja hakemassa virikkeitä omaan toimintaamme.
Videokooste päivistä.
Kerron hieman ohjelmasta ja vierailupaikoista.
Tärkeämpää on kuitenkin miettiä, miksi tätä tehdään ja mitä haluamme yhdessä saavuttaa? Tätä dialogia kävimme Tanskassakin paljon. Yhdessä oivallamme enemmän ja ideoiden jakaminen on tärkeää. Näkemykset tanskalaisten kanssa menivät todella mukavasti yhteen. Linkistä pääset lukemaan Hanne Voldborg Andersenin tanskankielistä kirjoitusta vierailustamme.
Oululaisen STEAM-toiminnan ensimmäiset kipinät saatiin noin viisi vuotta sitten Tanskan reissulla. Tuolloin mukana olleista oli nyt mukana muutama meikäläinen. Senkin jälkeen on vierailuja tehty ja viime vuonna taisimme olla jo kolmas delegaatio Tanskan maalla. Keväisen vierailun herättämiä ajatuksia voi lukea Miia Immosen loistavasta blogikirjoituksesta viime huhtikuulta. Samaisella reissulla olivat myös Kati Pitkänen ja Iván Sánchez Milara. Kati on suorittanut osan maisterin opinnoistaan Tanskassa. Katin voivat tarkkasilmäisimmät huomata videolla. Hän ja Iván ovat olleet todella tärkeässä roolissa meillä opettajien ja rehtorien STEAM-täydennyskoulutuksessa. Iso käsi!
Liikennettä on toki ollut Tanskasta myös meille päin. Oulussa järjestettiin viime toukokuun lopussa Fab Learn Europe, jossa allekirjoittanut sai tutustua kolmeen tanskalaiseen, jotka toimivat FabLab@SCHOOLdk:n priimusmoottoreina. Vierailimme heidän kanssaan Hintan koululla. Hintan makerspacen tarina alkoi noin puolitoista vuotta sitten. Makerspace Koklaamo ja sen hyödyntäminen ovat kehittyneet huimaa vauhtia ja vieraat pääsivät keskustelemaan STEAMista ja maker-toiminnasta opettajien ja oppilaiden kanssa. Tuon vierailun yhteydessä tanskalaiset kutsuivat meidät vastavieraille, joka huipentuisi heidän vuotuiseen Tool Camp-seminaariin Silkeborgissa.
Postilakon vaikutuksesta johtuen matkalle lähtö viivästyi vajaalla vuorokaudella suunnittelusta. Pääsimme Vejleen viimein tiistaina iltapäivällä. Söimme illallisen ja seurueeseemme liittyi tanskalaisia STEAM-asiantuntijoita ja kehittäjiä. Illallisen lomassa ehdimme hyvin esittäytyä ja pohtia yhteistyön vahvistamisen mahdollisuuksia.
Toisena päivänä suuntasimme junalla Koldingiin ja päivä alkoi inspiroivasti Nicolai for børn-keskuksessa. Paikan toiminta on suunnattu 2-12 vuotialle lapsille ja heidän vanhemmilleen. Paikan sivusto löytyy linkin takaa.
Keskus haluaa luoda mahdollisimman hyvät puitteet vanhemmille ja lapsille luovaan työskentelyyn, yhdessä tekemiseen ja olemiseen.
Useat eri tilat ja huoneet luovat hyvät puitteet kuvataiteen, askartelun ja käsitöiden lisäksi myös liikunnalle, draamalle, lukemiselle ja rentoutumiselle. Kaiken keskiössä on yhdessä tekemisen, olemisen ja oivaltamisen ilo.
Kuvia Nicolai for Born-keskuskesta. Kuvat Matti Ahola
Liike on tärkeää
Makerspace
Grotte
Usein kun STEAM-toiminnan ja makerspacen luomisesta keskustellaan, harhaudutaan helposti pohtimaan liikaa laitekantaa ja erilaisia välineitä.
Keskuksessa emme nähneet yhtään laitetta. Kuumaliimapistoolin olisi ehkä löytynyt jostakin kaapista, jos olisi etsinyt. Kaiken tekemisen lähtökohtana tulee olla se, että lapsi on aktiivinen toimija. Hänen luovuus pitää päästää valloilleen. Usein vanhempia pitää hieman rohkaista saksien ja joiden muiden välineiden käytössä. Paikan työntekijät eivät vedä ohjattuja pajoja, vaan toiminta on hyvin omatoimista ja itsenäistä.
Talo oli todella inspiroiva. Oma suosikki oli Grotten tila, jonka teatraalinen sisustus ja asut tekivät vaikutuksen.
Koldingissa vierailimme myös Bramdrupin koulussa, jossa makerspace on vielä rakentumassa.
Oli mukava päästä keskustelemaan oppilaiden kanssa. Kovin syvälle koulun toimintakulttuuriin ei pysty sukeltamaan muutaman tunnin vierailun aikana. Tanskassa tehtiin viitisen vuotta sitten melko isoja muutoksia kouluun. Opettajat siirtyivät kokonaistyöaikaan. Oppituntien määrä kasvoi huomattavasti. Usean opettajan kanssa käydyistä keskusteluista oli pääteltävissä, ettei kovinkaan moni ollut innostunut muutoksesta. Heidän hienosti organisoitu FabLab@SCHOOLdk-verkoston luomat koulutuskeskukset ja -ohjelmat eivät aina pysty tehokkaasti tukemaan koulujen STEAM-toimintaa. Kiire ja lukujärjestyksen luomat aikataulutushaasteet eivät olleet vieraita tanskalaisillekaan.
Meille kerrottiin keskuksen toiminnasta. Meille myös esiteltiin haastetehtävä, joka tyyliltään oli tyypillinen paikassa vieraileville oppilaille.
Meidän haasteessa haastavuutta lisäsi se, ettemme saaneet kuin pienen murto-osan oppilaiden normaalisti saamasta toteuttamisajasta. Kunnialla haasteesta selvittiin ja kuulimme useita erilaisia keksintöjä sille miten, muovin määrää kouluissa voitaisiin vähentää ja uudelleen käyttöä ja kierrätystä lisätä. Agenda 2030-teemat näkyivät ja kuuluivat vahvasti keskuksen sisustuksessa, ohjaajien puheessa ja toiminnassa.
Pääsimme osallistumaan Tool Camp-seminaariin, jossa oppilaat esittelivät keksimiään innovaatioita.
Tool Campissa on todella antoisaa saada kiertää ja nähdä oppilaiden kehittämiä innovaatioita yhtiöiden esittämiin ongelmiin.
Tutustumista oppilaiden tuotteisiin
Tool Campin piha
Kokoro by Zen Company
Kokoro Shoe Bags
Kokoro by Zen Companyn seinä
Tool Camp on järjestetty jo useampaan kertaan ja talossa oli huikea tunnelma.
Design Circle tulee usein puheeksi keskusteltaessa STEAMista ja siitä miten prosessin tulisi edetä oppimisen kannalta. Sinänsä tässä ei ole mitään järisyttävän uutta ja tutkivan oppimisen kehää olen itsekin hyödyntänyt jo pitkään. Kuitenkin olin todella positiivisesti yllättynyt siitä, miten hyvin osa oppilaista oli sisäistänyt sen ja miten hyvin he pystyivät argumentoimaan tekemiään ratkaisuja. Tämä oli allekirjoittaneelle keskeinen osio, koska minua kiinnosti kovasti syventyä siihen miten tanskalaiset arvioivat prosessia. Kun kiersimme eri ryhmien luona annoimme heidän innovaatioille pisteitä arviointikaavakkeisiin. Opettajien yhteisessä arvioinnin koonnissa kävimme hyvin mielenkiintoisia keskusteluja pisteytyksistä ja niiden perusteluista.
Meidän arviointikokous. Mukana Hanne Voldborg Andersen
Lehtijuttu Kati Pitkäsestä Silkeborgin koulutuskeskuksen seinällä
Silkeborgin koulutuskeskuksen FabLab
Tool Campin jälkeen saimme istahtaa tanskalaisten kanssa reflektoimaan tapahtuman antia ja mitä ajatuksia se herätti. Todellinen ilo ja kunnia oli saada mukaan keskusteluun Silkeborgin kunnan koulutusosaston johtaja Huno Jensen hänen viimeisenä työpäivänään, ennen hänen eläkkeelle siirtymistään. Hän kertoi meille Silkeborgin keskuksen ja FabLabin syntytarinan ja korosti miten tärkeää toiminnan kannalta on eri sidosryhmien sitoutuminen toimintaan. Siihen tarvitaan paljon yhteistyötä ja jatkuvaa dialogia monien toimijoiden välillä.
Matti Ahola kiittää Jette Hundahl Mikkelsenia, Huno Jensenia ja Hanne Voldborg Andersenia Tool Campin päätteeksi.
Tanskan matkan jälkeen olemme todella inspiroituneita ja entistä enemmän vakuuttuneita siitä, että olemme oikeilla jäljillä.
Oli todella hienoa päästä jakamaan ajatuksia tanskalaisten kollegoiden kanssa ja huomata miten samoilla arvoilla viemme asiaa eteenpäin. Illat menivät pitkälti päivien antia omalla porukalla reflektoiden ja miettien miten voisimme näkemäämme soveltaa omassa toiminnassamme.
Yhteisön ja yhteisöllisyyden teema nousi monissa keskusteluissa ja Hanne Voldborg Andersen painotti useaan otteeseen, että yhteisö on toiminnan suurin voimavara. Kaikki kumpuaa yhteisöstä, jossa kaikki kokevat olevan osa jotain suurempaa. Sharing is caring .
Haluan lämpimästi kiittää tanskalaisia heidän vieraanvaraisuudestaan ja innosta jakaa heidän osaamistaan kanssamme. Mange tak! Sharing is Caring<3
Arto Niva
PS: Meidän kuulumisia pääsee kuulemaan tänäkin vuonna ITK:ssa. Olemme mukana koko päivän Workshopilla ja foorumiesityksellä.
Paljon STEAMia siis luvassa meidän puolesta. Tulkaa mukaan foorumeihin ja workshoppeihin tai nykikää hihasta. Varmasti ITK-webinaarissakin vierailemme ennen konferenssia.
STEAM leviää meillä hyvin ja tärkeää on jakaminen. Viime vuoden aikana saimme lähes puolet kouluista mukaan toimintaan. Kohokohtina viime vuodesta nousee Amazing North ja LUMO-light festivaaliin osallistuminen. Käy lukemassa lisää linkeistä. Yhteisön luominen ja vahvistaminen on käynnissä ja tiivistämme jo ennestään hyvin hedelmällistä yhteistyötä Oulun Yliopiston kanssa.
Tästä on hyvä lähteä uuteen vuoteen ja kohti uutta vuosikymmentä.
Oulussa koulutettiin peruskoulun opettajia digitaalisen valmistamisen opettamiseen. Tässä kuusi oppilasta todistuksineen ja kouluttajat Kati Pitkänen ja Ivan Sánchez Milara.
STEAM-kasvatus käyttää luonnontieteitä, tekniikkaa, taidetta ja kädentaitoja lähestymistapoina oppilaiden itseohjautuvuuden, vuorovaikutustaitojen ja kriittisen ajattelun opettamiseen. Tavoitteena on kasvattaa sinnikkäitä, vastuuntuntoisia, yhteistyökykyisiä ja rohkeita ongelmanratkaisijoita.
Oulussa kehitteillä olevan peruskoulun STEAM-opinpolun neljä osa-aluetta ovat askartelu ja rakentelu, tutkiminen ja innovointi, koodaus ja ohjelmointi sekä digitaalinen valmistaminen. Näistä teemoista ja niihin liittyvästä pedagogiikasta järjestettiin “Digitaalinen valmistaminen kouluissa” -koulutus kahdelletoista peruskoulun opettajalle Oulun yliopiston FabLabissä lukuvuonna 2018-2019.
Ivan Sánchez Milara esittelee laserleikkurin mahdollisuuksia toisella koulutuskerralla.
Kouluttajat Kati Pitkänen ja Ivan Sanchez Milara johdattelivat meitä opettajia kuuden koulutuspäivän aikana 2D- ja 3D-suunnitteluun, elektroniikkaan ja ohjelmointiin. Digitaalisen valmistamisen prosesseista opettelimme vinyyli- ja laserleikkausta sekä 3D-tulostamista. Tekniikoiden ohella vähintään yhtä merkittävä osuus koulutuksesta oli kuitenkin maker-kulttuuriin perehtyminen ja opettajuuden muutoksen omakohtainen kokemus. Meistä siis koulutettiin luovaa suunnittelu-, valmistus- ja ongelmanratkaisutyötä ohjaavia STEAM-opettajia.
Kolmannen koulutuspäivän tehtävänä oli suunnitella arkityötä helpottava apuväline. Käsityönopettaja Riina Piipponen suunnitteli monitoimivyön, jonka 3D-tulostetun soljen nahkaremmiin voisi ripustaa esimerkiksi sakset.
Mistä tällaisen myyttisen STEAM-opettajan sitten tunnistaa? STEAM-opettajan työkalupakista löytyy viivain, sakset ja maalarinteippi, ehkä myös yleismittari. Hänen läppärinsä tehtäväpalkissa on auki ohjelmat 3D-suunnitteluun ja vektorointiin. Todennäköisesti STEAM-opettajan tavoittaa jostain 3D-tulostimen ja laserleikkurin väliltä, tai jakamassa projekti-ideaansa kollegalle. Suuren osan ajastaan hän kuitenkin esittää oppilailleen oppimista ruokkivia kysymyksiä: “Miten sinä ratkaisisit tämän ongelman? Olisiko joku muu kiinnitysmenetelmä pitänyt tämän telineen paremmin seinällä? Mitähän fysiikan lakia tämän sinun kastelupumppuviritelmäsi olisi pitänyt noudattaa?”
STEAM-opettajia on kuitenkin aivan yhtä monenlaisia kuin meitä opettajia ylipäätään. Oulun kaupungin STEAM-hankkeen ensimmäisen vaiheen koulutuksiin osallistui mm. luokanopettajia, käsityönopettajia, luonnontieteiden opettajia ja TVT-opettajia. Opettajien taitotaso lähtötilanteessa oli vaihteleva ja osa opeteltavista asioista oli kaikille uusia. Keskeistä koulutuksessa oli uuden kokeileminen ja sen jälkeen opitun taidon testaaminen omassa opetuksessa. Tavoitteena oli tunne siitä, että uskaltaa ottaa uuden tekniikan opetusvalikoimaan, vaikka ei osaakaan sitä täydellisesti.
Neljännellä koulutuskerralla tutustuimme elektroniikkaan ja virtapiireihin. Tässä on hedelmistä, foliopaloista ja kellosta rakennetut pianon koskettimet, joita koskettamalla yhdistyy virtapiiri, josta lähtevän signaalin mikrokontrolleri muuntaa kaiuttimesta kuultavaksi ääneksi.
Mitä STEAM-opettaminen ja opinpolku valmistuttuaan sitten tuo koulujen arkeen? Ainakin mahdollisuuksia opettajien väliseen yhteistyöhön ja työkaluja monialaisten oppimiskokonaisuuksien muodostamiseen. Monilla kouluilla on jo rakennettu kaikkien käytössä olevia tiloja rakenteluun ja valmistamiseen. Erityisopetuksen näkökulmasta näen tämän yhtenä mahdollisuutena tarjota onnistumisen kokemuksia niille, joiden vahvuudet eivät näy koevastauksissa.
Koulutukseen osallistunut käsityönopettaja Riina Piipponen ei tunnista esiinnoussutta uhkakuvaa siitä, että STEAM:n myötä kaikista opettajista tulee käsityönopettajia. Hän kokee, että luovuuden ja käsillä tekemisen löytäminen ruokkii kiinnostusta käsitöihin muutenkin. Itse yläkoulun opettajana ajattelen, että samalla tavalla, kuten kaikki peruskoulun opettajat ovat vastuussa äidinkielen sekä tieto- ja viestintäteknologian taitojen opetuksesta, kaikki ovat oman työnsä puitteissa vastuussa myös kädentaitojen opetuksesta.
Kouluttaja Kati Pitkänen esitteli viimeisellä kokoontumiskerralla Tanskassa käytetyn mallin oppimis- ja valmistusprosessin arviointiin.
Ja vielä se vastaus otsikon kysymykseen: minulle peruskoulun STEAM-opetus on nykymaailmassa vaadittavien arkisten ongelmaratkaisu- ja yhteistyötaitojen opettamista. STEAM on monialaisia oppimiskokonaisuuksia, joissa oppii oppiainesisältöjen lisäksi laaja-alaisia taitoja. STEAM on sitä, että oppilaat oppivat oma-aloitteisesti etsimään tietoa, suunnittelemaan, valmistamaan ja oppimaan tekemästään – yhdessä.
Kiitos tästä lukuvuodesta! Työstetään ideoita, pedagogiikkaa ja materiaaleja lisää kesän jälkeen! terveisin, Miia Immonen
Oulussa on tehty paljon töitä STEAMin parissa ja tällä viikolla ITK:ssa tuon työn hedelmiä esiteltiin työpajassa ja esityssalissa.
Keskiviikkona höyrykonetta käynnisteltiin kello 10 salissa 36. Työpajan tarkempi kuvaus löytyy linkin takaa.
Aika meni kuin siivillä kun pajaan osallistujat pääsivät kokemaan STEAMin kädet savessa. Paljon hienoja töitä nähtiin. Todettiin myös se, että matkahan tässä on se tärkein juttu. Liikaa ei kannata tuijottaa lopullista tulosta, vaan sitä mitä kaikkea prosessin aikana opittiin.
Perjantaina iltapäivällä minulla oli ilo päästä seuraamaan Yli-Iin koulun Emilia Hiltusen ja Ville Sillanpään esitystä heidän matkastaan STEAMin parissa. Tarkempi kuvaus linkin takana.
Ville Sillanpää ja Emilia Hiltunen ITK:ssa oman esityksen jälkeen
Paljon työsarkaa STEAMin parissa on edessä ja erityisesti yläkoulun lukujärjestykseen sen sovittaminen ei ole läpihuutojuttu. Se ei tarkoita, etteikö se olisi tehtävissä. Asiasta olen joitakin hyviä avauksia kuullut tuoreeltaan ja jään innolla odottamaan niiden jalkautumista elokuussa.
Kannattaa seurata kirjoittelua ja sosiaalista mediaa. Merkinnällä #steaminoulu löytyy paljon postauksia Instagramissa ja Twitterissä.Osa kouluista availee omia kanaviaan, esimerkiksi @yli_iin_varkkaamo ihan tuoreeltaan. Myös Ylikiimingin ja Rajakylän kouluilla löytyy hyviä teemaan sopivia kuvia Instasta. Saattaa sieltä muiltakin löytyä:)
STEAM on osoittautunut varsinaiseksi runsaudensarveksi. Hyvin nopeasti löytyy yhteys yrittäjyyskasvatukseen. Kiertotalous ja kestävä kehitys sopivat myös todella hyvin toimintaan. Olemme päässeet todistamaan hyvinvointia lisääviä vaikutuksia, esimerkiksi syrjäytymistä ehkäisevänä toimintamallina. Se innostaa monenlaisia oppilaita ja motivoi usein myös niitä, jotka eivät löydä perinteisestä koulun toiminnasta tarpeeksi tarttumapintaa. Avasin näitä asioita hieman viime kirjoituksessa.
Jos mielenkiinto heräsi tai tuli mieleen kysymyksiä, ole rohkeasti yhteydessä. Allekirjoittaneelta ja pilottikoulujen rehtoreilta saat lisätietoa ja kylässäkin saa tulla käymään.
